perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kirjeitse

Huhtikuun alussa tein nykypäivänä ehkä hieman erikoisen jutun. Vein nimittäin kirjeen naapurimme postilaatikkoon. Olin pistänyt merkille silloin tällöin pihassa näkyvät äidin ja pojan, päättelin heidän olevan aika lähelle samanikäiset kuin mä ja O. Koskaan ulkoleikkiaikataulut ei kuitenkaan kohdanneet joten tein aloittee viemällä kirjeen postilaatikkoon. Ja osuin arvioissani aika lähelle nimittäin meillä äideillä ikäeroa on kaksi vuotta ja pojilla kolme kuukautta. 
Pojathan nyt ei vielä varsinaisesti osaa leikkiä keskenään. Lähinnä pitävät omista leluistaa huolen. Me äidit tullaan tosi hyvin juttuun ja ollaan kovin samantyylisiä. Toivottavasti asutaan pitkään tässä samassa pihapiirissä niin varmasti pojistakin isompina tulee oikein kauhukaksikko meille mammoille!

Oon tosi ilonen "rohkeudestani" viedä kirje ja sainkin siitä palautetta myös naapurin siskolta. Harvoin varmaan kukaan vie kirjettä naapurin postilaatikkoon aikeissaan kahvi- ja leikkiseura. Mukavaa kun voi pistää vaan viestiä ja ehdottaa pikaista kahvi-/ulkoilu-/leikkihetkeä. Ei tarvitse järkyttäviä suunnitelmia ja aikataulutusta tapaamisiin. Niinkuin edellisessä postauksessa kerroinkin ollaan myös molemmat järjestetty kutsuja ja vierailtu toistemme kutsuilla. Noille tiistain Oriflame kutsuille mä tarjouduin leipomaan juustokakun ja tarjous otettiin ilolla vastaan. Näin btw kiinnostaisiko teitä resepti ihanan raikkaaseen liivatteettomaan juustokakkuun?

Takaisin alkuperäiseen aiheeseen... Toivon tämän ystävyyssuhteen jatkuvan vielä pitkään, vaikka muutettaisiinkin kauemmaksi toisistamme. Olisihan tämä tutustumistarina hauska kertoa pojille kun ovat isompia. (Ja todennäköisesti nauravat mulle) Ei silloin varmaan kukaan enää kirjoita käsin enää mitään.

Aika söpöt kaverukset, vai mitä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun ilmoitit käynnistäsi :)